perjantai 6. maaliskuuta 2015

YKSI YÖ ILMAN YHTEISTÄ KIELTÄ

Herätessäni edellis aamuma voi taas kysyä, mitä ihmettä sitä edeltävänä iltana olen ajatellut. Olin ulkona ystävän kanssa ja aamulla vieresssäni makaa puolalainen mies joka ei puhu suomea eikä englantia. Miten ihmeessä olen päätynyt edes lähtemään tuon miehen kanssa, eihän meillä ole samaa kieltäkään. Käännän kylkeni ja teeskentelen nukkuvani. Toivon miehen tajuavan lähteä. Kuuntelen hänen noustessa askeleita. WC:n ovi käy mutta poistuessa sieltä, askeleet eivät tule kohti makuuhuonetta. Mitä ihmettä se tekee? Mies tulee takaisin sänkyyn. Hän ei selvästikään vain lähde vaan odottaa minun heräävän. Miten saan hänet ulos täältä?

Avaan silmäni. Mies suutelee minua välittömästi. Minua etoo ja siirrän hänen vartalollani vaeltavat kädet pois. Avaan koneen. Ainut mitä nyt voin tehdä on ottaa google kääntäjä käyttöön. Kirjoitan, että hänen on lähdettävä koska minun on lähdettävä. Mies näyttää ymmärtävän muttei tee elettäkään lähteäkseen. Nousen ja alan pukemaan. Vihdoin mieskin ymmärtää ja seuraa perässä esimerkkiäni. Poistumme samalla ovenavauksella. Pihalla hän jää seisomaan paikoilleen, ei näytä tekevän lähtöä. Helvetti vieköön häivy nyt. Mies suutelee minua ja minä toivon, etteivät naapurit näe. Kävelen autolleni ja lähden.

Istun parkissa kaupan pihalla. Jokohan mies olisi häipynyt? Odotan vielä hetken ja lähden kotiin. Ulko-ovelle kävellessäni vilkuilen ympärilleni. Luojan kiitos miestä ei näy missään. Kipitän nopeasti sisälle.

Mietin mitä mies mahtoi pyöriä asunnossani. Teen tarkistuskierroksen, ettei mitään ole hävinnyt. Hyllyn päällä valokuva-albumini ovat hujan hajan. Hän on selanut niitä. Kuka ihme selaa toisen valokuva-albumeita yhden illan panon jälkeen? Hän on katsellut kuvia minusta, perheestäni ja ystävistäni. Ajatus saa kylmänväreet kulkemaan selkääni pitkin. Hän tietää missä asun. Hän tietää millainen auto minulla on. Päässäni vilisee kaikki mahdolliset kauhuskenaariot. Todella toivon, etten näe häntä enää ikinä.



2 kommenttia:

  1. Aikamoiseen seikkailuun olet taas joutunut. Tekstistä ei käy suoraan selville, mutta pienellä juhlimisella ja kohtuullisella määrällä nautittuja virvokkeita voi olla osuutta kielimuurin madaltumiseen edeltävänä iltana? Puolalaisen löytäminen ei ole edes ihan helppo homma joka baarista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo joskus kannattaisi ehkä pitää järki päässä ja housut jalassa.. no en kyllä muista että illakaan paljoo oltaisi puhuttu, tai kun mies ei tosiaan lainkaan osanut englantia eikä suomea enkä minä todellakaan osaa puolaa :D ystäväni mukaaan "tutustuminen" oli tapahtunut tupakalla mutta tarkkoja muistikuvia ei ollut hänelläkään

      Poista