KERRAN NAIMISISSA

Lukiessanne kuinka sitoutumiskammoinen olen, monelle saattaa tulla yllätyksenä, että olen ollut naimisissa. Olin tuolloin vasta kahdeksantoista vuotta. Ennen naimisiin menoa olimme seurustelleet noin kaksi ja puoli vuotta. Nopeaa toimintaa siis, varsinkin noin nuorella iällä. 

Jo ensimmäisten seurustelukuukausien aikana petin häntä. En hypänny sänkyyn mutta suutelin ja imutin täyteen fritsuja hänen parhaan kaverinsa kaulan. Käsikopeloakin oli. Tämä kaveri kertoi ex-miehelleni asiasta heti. Väitti tietysti, että hän oli yrittänyt estää minua. Ha, mieskö muka ei pienelle naiselle vastaan pytyisi laittamaan jos todella haluaisi.

Muutamien kuukausien jälkeen pettäminen kuului jo lähes jokaiseen viikonloppuun. Säädin kotibilessä niin monen miehenalun/pojan kanssa etten todellakaan ole laskuissa pysynyt. Yhdestä kaveriporukasta kävin melkein jokaisen pojan läpi. Osaa heistä panen edelleenkin yksinäisinä iltoina. Parin ex-poikaystävänkin kanssa tuli tuolloin säädettyä sekä tämän ex-mieheni parhaan kaverin serkkupojan kanssa.

Pettäminen jäi aina suutelun ja käsipelin tasolle, koskaan sänkyyn asti en päätynyt. Siinä meni minun rajanai. Pari kertaa sekin raja oli lähellä sortua. Silloin olimme ex-mieheni kanssa tauvolla. Minulle tauko tosin tarkoitti vain lupaa säätää muiden kanssa ilman omantunnontuskia. Olin jo valmiina panemaan tämän pojan kanssa mutta järkytyin hänen munan koostaan. Se oli niin pieni. Oksetti ajatuskin tuon ohuen munan laittamisesta suuhun. Ja sisälläni se ei tuntuisi miltään. Siirryin sohvalle nukkumaan ja jätin pojan vaikeroimaan haluihinsa. Toinen poika oli niin kännissä ettei pillureikääni persreijästä erottanut ja ihmetteli miksen kostu. Siirsin käden pois, käänsin kylkeni ja aloin nukkumaan.

Jäin kiinni joistakin pettämiskerroista ja lopuista kerroin itse omien omantunnontuskien helppottamiseksi. Ex-mieheni antoi kaiken anteeksi. Halusi yrittää ja jaksoi ymmärtää nuoren ikäni vuoksi. Joka kerta lupasin, etten enään pettäisi. Tiedä sitten mahtoiko enään edes uskoa. Ehkei vain välittänyt.

Ennen naimisiin menoa olin onnistunut olemaan pettämättä joitakin kuukausia. Naimisissa emme kuitenkaan ehtineet olemaan varmaan viikkoa pidempää kun jo kiikuin toisten miesten kauloissa. Olin täyttänyt kahdeksantoista ja pääsin baareihin. Humalassa pettämättä oleminen oli aina ollut vaikeaa minulle. Baarissa sain paljon huomiota ja nautin siitä. Säädin monen miehen kanssa yhden baari-illan aikana. Yöksi menin kuitenkin aina mieheni viereen. Aina siihen yhteen iltaan saakka. 

Olimme olleet naimisissa noin puoli vuotta. Liitossamme ei todellakaan ollut kehumista. Jatkuvaa tappelua, mitään emme enään tehneet yhdessä enkä ainakaan minä enää nähnyt miehessäni mitään niitä hyviä puolia mitä ihastuessani olin aikoinaan nähnyt. En enään edes muistanut mitä ne mahtoi olla. Törmäsin mieheen, johon olin törmänyt aiemminkin baarissa. Ensimmäisellä kertaa tapaaminen jäi suutelemisen tasolle mutta enään en välittänyt. Lähdin miehen matkaan ja harrastin paljon parempaa seksiä kuin mieheni kanssa. Tämän jälkeen en enään pystynyt koskemaan mieheeni. Ajatuskin seksistä mieheni kanssa oksetti minua. Halusin tuon miehen, jonka kanssa sitä hyvää seksiä olin harrastanut. Kerroin pettämisestä miehelleni ja pakotin kirjoittamaan avioeropaperit. Siinä oli meidän huonon satumme loppu. Mies jonka kanssa panin, torjui minut silloin. Jälkikäteen hän on katunut, yrittänyt pokailla minua uudelleen vielä tänäkin päivänä. Mutta minulle hän ei enää kelpaa.